Luonnonkosmetiikassa käytetään kasvi- ja kukkauutteita.

Raaka-aineopas: Millaista on laadukas luonnonkosmetiikka?

Se, mitä kukin meistä kosmetiikaltaan odottaa, vaihtelee paljon. Tarpeita ja tavoitteita on yhtä monia kuin käyttäjiäkin. Moni valitsee luonnonkosmetiikan eettisten ja arvoihin perustuvien syiden vuoksi, osalle kysymys on ennen kaikkea tehokkuudesta. Mikä on sopivaa kosmetiikkaa juuri minulle?

Eettinen luonnonkosmetiikka

Luonnonkosmetiikassa käytetään luonnosta peräisin olevia raaka-aineita, jotka ovat kestävän kehityksen mukaisia ja jotka ovat mahdollisimman vähän haitallisia ihmisille ja luonnolle. Eläinkokeiden ja tiettyjen kemikaalien, kuten silikonien, mineraaliöljyjen, muovijohdannaisten, parabeenien, PEG-yhdisteiden ja keinotekoisten hajusteiden käyttö on kielletty. Osan kielletyistä ainesosista katsotaan olevan haitallisia ihmisille joko suoraan tai siksi, että ne saattavat kertyä kehoon ja aiheuttaa haittavaikutuksia pidemmän ajan kuluttua. Osa kielletyistä aineista taas on sellaisia, jotka kertyvät luontoon. Esimerkiksi kaikki mikromuovit ja silikonit eivät suodatu vedenpuhdistamoissa, jolloin ne pääsevät vesistöihin ja kertyvät vesieliöihin. Moni valitseekin luonnonkosmetiikan juuri raaka-aineiden turvallisuusnäkökohtien tai eettisten, arvoihin perustuvien syiden vuoksi. 

Tehokas luonnonkosmetiikka

Toinen tärkeä valintaperuste luonnonkosmetiikalle on tehokkuus. Luonnonkosmetiikka sisältää pelkästään vaikuttavia aktiiviaineita, kuten luonnonöljyjä ja -vahoja sekä kasviuutteita ja eteerisiä öljyjä. Iho tunnistaa nämä partikkelit itselleen sopiviksi ja hyödynnettäviksi synteettisiä ainesosia paremmin. Lisäksi luonnonkosmetiikan tuotteissa ei ole iholle tehotonta pohjamassaa. Synteettisten voiteiden voidepohja voi koostua jopa 80% iholle merkityksettömistä silikoneista tai sen toimintaa haittaavista mineraaliöljyistä, ja näiden osuus synteettisistä öljyistä voi olla jopa 100%. Luonnonkosmetiikassa voidepohja ja öljyt ovat kokonaan solutoimintaan vaikuttavia ja aktiivisia.

Raaka-aineet toimivat parhaiten yhdistelmänä

Kaikki luonnonkosmetiikka ei automaattisesti ole hyvää ja toimivaa. Paljon riippuu tuotteissa olevien raaka-aineiden lisäksi siitä, miten ainesosia on käsitelty ja miten ne on yhdistetty tuotteen muihin aktiiviaineisiin ja kuljettaja-aineisiin. Yksinkertaisimmillaan luonnonkosmetiikaksi voitaisiin lukea vaikkapa kookosöljy. Sille voidaan saada kaikki maailman sertifikaatit eikä sen voida katsoa olevan haitallista iholle eikä ympäristölle, mutta en näkisi sen olevan yksinään tehokasta ja syvävaikutteista kosmetiikkaa. Sillä voi toki puhdistaa meikin ja moni käyttää sitä kosteusöljynä keholle ja kasvoille, mutta toimivimmillaan se on yhdessä muiden kasviöljyjen ja -uutteiden kanssa. RMS beauty käyttää kookosöljyä meikkivoiteidensa ja lip2cheek -värinappien pohjissa, yhdistettynä muihin kosteuttajiin ja väripigmentteihin, ja esimerkiksi Kypriksen kasvoöljyissä kookosöljy tuo öljypohjaan oman vaikutuspanoksensa.  

Raaka-aineiden laatuerot

Raaka-aineissa on suuria laatueroja. Otetaan esimerkiksi äsken mainittu kookosöljy. Se näkyy INCI-listassa nimellä Cocos Nucifera Oil, mutta raaka-ainetoimittajalta X ja toimittajalta Y saatavien kookosöljyjen laatu, tuoreus ja ravintotiheys voivat olla valovuosien päässä toisistaan. Kuluttaja ei tätä INCI-listasta pysty näkemään. Toki tarkempi käyttäjä voi aistia raaka-aineiden laatutekijöitä lopputuotteesta: ovatko tuoksut syvät, tuoreet ja puhtaat vai ohuet tai mahdollisesti jopa tympeät tai härskiintyneet? Tuleeko tuotteesta hoidettu ja ravittu olo pidemmäksi aikaa vai jääkö vaikutus lyhytaikaiseksi? Itse näkisin, että paljon voi päätellä tuotteen hinnasta. Kymmenen euron ja sadan euron kasvoöljyissä on todennäköisesti panostettu eri tavalla raaka-aineiden laajakirjoisuuteen ja käsittelyyn. Hinta itsessään ei tietysti määrittele kaikkea, mutta antaa osviittaa siitä, kuinka paljon hienosäätöä tuotteen valmistukseen on voitu käyttää. 

Moni edustamani sarja hankkii raaka-aineensa suoraan niiden tuottajilta isojen raaka-ainevälityskeskusten sijaan. Esimerkiksi Ranavatin raaka-aineet tulevat eri puolilta Intiaa ja tarkkaan valituilta tuottajilta, jotka kasvattavat kasvit itse ja tuntevat satojen laatuerot. Tällä on iso ero siihen, että sarja napsauttelisi tietyn kilomäärän kaakaovoita suuren raaka-ainetukun nettikaupasta ostoskoriinsa eikä tietäisi lainkaan, miltä tilalta ainesosat tulevat, koska kaakaovoi on kerätty ja missä kunnossa se on toimitushetkellä. Raaka-aineiden etsiminen pääväylien ulkopuolelta maksaa enemmän kuin massatuotetut sisarensa. Pientuottajien hinnat ovat eri sfääreissä kuin isojen bulkkituottajien versiot, eikä etsintätyökään ole ilmaista. Tämä näkyy puolestaan valmiin tuotteen loppuhinnassa.

Raaka-aineiden jalostaminen laboratoriossa

Kiinnostava, usein pimentoon jäävä tekijä on se, onko kosmetiikkabrändillä käytössään oma laboratorio vai ei. Esimerkiksi Seed to skin ja de Mamiel tekevät kaikki tuotteensa omassa laboratoriossaan jolloin heillä on täysi kontrolli tuotteen koko valmistusketjuun. He näkevät koko valmistusprosessin ja heidän tuntemuksensa omista tuotteistaan on poikkeuksellisen syvää. Koska oma laboratorio vaatii suuria resursseja, osaamista ja rahaa, on moni sarja halunnut ulkoistaa tämän ulkopuoliselle laboratoriolle. Tämä ei ole itsessään huono asia, ja vaikkapa In Fiore tuo innostuksella esille yhteistyönsä huippulaatuisen ja innovatiivisen ranskalaisen laboratorion kanssa. Jos taas käytetty laboratorio on valittu esimerkiksi pelkkien kustannustekijöiden perusteella, voidaan olettaa, että tuotteiden valmistuksen hienovaraisuus ei ole samaa luokkaa kuin huippulaboratorioiden käytännöt.  

Laatu heijastuu kosmetiikkatuotteen hintaan

Keskimäärin sanoisin, että luonnonkosmetiikassa hinta, laatu ja syvävaikutteisuus menevät käsi kädessä. Suurilla, synteettisillä kosmetiikkabrändeillä käytetään massiivisia budjetteja mainontaan ja mielikuvamarkkinointiin ja ison osan tuotteen hinnasta voidaankin ajatella koostuvan brändin imagosta, mainonnasta ja suuren koneiston pyörittämisestä. Luonnonkosmetiikka on ainakin toistaiseksi pienten, intohimoisten valmistajien käsissä eikä tuotteiden hinnoissa ole ilmaa. Jos toisessa kädessäsi on kolmenkymmenen euron arvoinen öljy ja toisessa kahdensadan euron arvoinen öljy, on kalliimmassa suurella todennäköisyydellä hintaeron verran enemmän aktiivisuutta ja vaikuttavuutta. Aina se kallein tuote ei tietenkään ole itselle paras, eikä kosmetiikkaan pidä koskaan käyttää rahaa enemmän kuin hyvältä tuntuu. INCI-listoja on hyvä oppia lukemaan, mutta tärkeämpää on löytää valmistaja, johon luottaa ja jonka tuotteet tuntuvat omilta ja toimivilta. 

Milkä on sopivaa luonnonkosmetiikkaa juuri minulle?

Se, mitä käyttäjä kosmetiikaltaan odottaa, vaihtelee paljonkin. Yhden iho voi olla ongelmainen ja haastava, toisen helppo ja vähään tyytyväinen. Ongelmaihoinen voi saada merkittäviä tuloksia oikeanlaisilla tuotteilla, ja vastaavasti hänen ihonsa saattaa hermostua jos purkki päivitetään sellaiseen, joka ei itselle sovi. Ongelmaton iho taas tuntuu olevan tyytyväinen kaikenlaisten ihorutiinien kanssa. Vaikka iho-ongelmia ei olisikaan, saattaa satsaus tuotteiden kirkastavien ja kiinteyttävien vaikutusten vuoksi olla järkevää. Vastaavasti ongelmattoman ihon kantajan odotukset voivat olla matalammat ja yksinkertaisemmat tuotteet riittävät.  Yksi aistii ja näkee ihollaan tuotteiden pienetkin nyanssierot samalla, kun toiselle voide kuin voide hoitaa homman. Tarpeita ja odotuksia on yhtä monia kuin käyttäjiäkin, ja omia tavoitteita ja valintaperusteita suhteessa kosmetiikkaan kannattaakin miettiä aina aika ajoin. 

Entäpä allergiat? Ei voida yksiselitteisesti sanoa, että luonnonkosmetiikka olisi allergiselle iholle parempi tai pahempi kuin synteettinen vertailutuote. Kaikki riippuu allergian laadusta ja siitä, millaista tuotetta kyseisestä allergiasta kärsivälle ollaan valitsemassa. Esimerkiksi tuoksuallergiset saattavat sietää huonosti synteettisiä tuoksuaineita, mutta luonnolliset eteeriset öljyt eivät välttämättä häiritse heitä lainkaan. Joillakin taas eteeriset öljyt saavat ihon regoimaan säännönmukaisesti, ja apu voi löytyä tuotteista, joissa eteerisiä öljyjä ei ole. Tämä eteeristen öljyjen esimerkki osoittaa, että sama ainesosa saattaa olla toisen allergisen pelastus ja toisen allergisen altistaja. Ei ole niin, että allergikot löytävät ihohaasteisiinsa automaattisesti avun luonnonkosmetiikasta tai että heidän pitäisi nimenomaan välttää luonnonkosmetiikkaa. Usein itselle sopivat vaihtoehdot löytyvät vain kokeilemalla – ja toki ammattilaisen apuun turvautuminen säästää monilta hutiostoksilta.

LUE MYÖS NÄITÄ