Abel Vita Odor -parfyymit
Tuoksut ovat arjen ylellisyyttä ja ne puhuvat tunteiden tasolla.

Tuoksuopas: Abel, Timothy Han ja In Fiore

Tuoksut – ne välttämättömyystarvikkeiden ulkopuolella asustelevat, arkea sulostuttavat, tunnelmaa suuntaavat ja arjen piirun verran korkeammalle nostavat ihanuudet! Siinä missä lähes jokainen Suomen leveysasteilla elävä joutuu hoitamaan ihoaan kuivumiselta ainakin talviaikaan, jakautuvat ihmiset parfyymejä vältteleviin ja aina ja kaikkialla -tyyppeihin. Ja kaikkeen tältä väliltä. Tuoksuyliherkkien kohdalla on helppo ymmärtää, miksi parfyymisupsuttelut tekee mieli jättää väliin, mutta parhaimmillaan tuoksu voi vaikuttaa äärimmäisen positiivisesti jopa terveyden tasolla.

Lapsena, tai ehkäpä paremminkin esiteini-ikäisenä, en tiennyt kiehtovampaa paikkaa kuin Rovaniemen Sampokeskuksessa oleva parfyymikauppa. Kävin siellä nuuhkimassa tuoksuja aina kun mahdollista – ja se oli harvoin se, kotini kun sijaitsi reilun viidenkymmenen kilometrin päässä kaupungista. En koskaan edes haaveillut saavani omaa parfyymipulloa, mutta huokailin kauniisiin purnukoihin liittyvän ylellisyyden äärellä. Voin kuvitella että olin suloinen näky toppahousuissani ja pipossani imppaamassa Issey Miyaken L’Eau d’Isseytä.

Vuosikymmeniä myöhemmin, siirryttyäni luonnolliseen ihonhoitoon, jäivät säännöllisesti mutta harvakseltaan käyttämäni synteettiset parfyymit pois arkirutiineistani kuin itsestään. En tietoisesti välttänyt niiden käyttämistä mutta tuoksut alkoivat tuntua sieluttomilta ja turhilta. Viimeiseksi mainstream-parfyymikseni taisi jäädä Pradan Candy. Koska en voi työssäni käyttää tuoksuja skippasin ne myös vapaa-ajallani enkä sen kummemmin murehtinut asiaa. Tilanne kääntyi sikäli päälaelleen että aina kun kokeilin uutta ekotuoksua koin sen tekevän minut vieraaksi itselleni, ei antavan mitään lisää vaan paremminkin kaventavan olemistani. Ainoat kaksi joista etäisesti pidin olivat Honoré des Prés’n Vamp à NY ja Chaman’s Party, mutta suurin osa tuntui turhalta ja valjulta litkulta.

Luonnonkosmetiikkatuoksu elää iholla ja mukautuu kantajalleen
ainutlaatuiseksi.

Tuoksut ja niiden terveysvaikutukset

Mitä terveysvaikutuksia tuoksuilla sitten on? Tuoksuaistilla on suora yhteys tunnepuoleemme – mikään muu aisti ei linkity yhtä suoraan aivojen limbiseen järjestelmään käymättä välillä aistiratojen väliasemana toimivassa talamuksessa. Koska tuoksuaisti käyttää suoraa väylää ohi talamuksen, aktivoi se tunnemuistin helpommin ja suoremmin kuin mikään muu aisti. Mikä loistava tapa oikeanlainen tuoksu onkaan vaikuttaa mielialaan ja viedä tunnelmat arkisesta tai hankalasta asetelmasta positiiviseen, nostattavaan ja herättelevään! Tuoksuaistilla on myös ollut pisin kehityskaari evoluution historiassa, sillä jo yksisoluiset organismit toimivat tuoksuaisimuksia hyödyntäen. Ihmisellä on yli 1000 erilaista tuoksureseptoria siinä missä kosketus- ja valoaistimusreseptoreja on ainoastaan neljä. Väylät tuoksuaistin hyödyntämiseen ovat siis laajat eikä kyse edes nykyaikana ole pelkästä ylellisyyshömpästä.

Vaikka moni ei ensimmäisenä mieti tuoksujen turvallisuutta tai terveysvaikutuksia, kannattaisi ne ottaa huomioon. Laki ei vaadi tuoksujen INCI-listan avaamista ja siksi synteettiset parfyymit saattavat käytännössä sisältää ihan mitä vain. Synteettisissä tuoksuissa tuoksujen iholla pysymistä pidentämään käytetään yleisesti ftalaatteja, jotka ovat muovinpehmentimiä ja vaikuttavat hormonitoimintaan. Niiden on todettu aiheuttavan jopa syöpää. Vaikka tuoksu haihtuu iholta verrattaen lyhyessä ajassa kertyvät ftalaatit rasvakudokseen eikä kukaan tiedä, miten ne siellä pitkällä aikavälillä vaikuttavat. Lisäksi monet tuoksujen tavallisesti käytetyt kemikaaliyhdisteet, kuten kamferit ja myskit, vaikuttavat keskushermostossa saakka. Niiden vaikutus ei pysähdy ihmiseen vaan jatkuu luontoon – esimerkiksi synteettinen myski, jota 99% synteettisistä parfyymeistä sisältää, päätyy ja kertyy peseytymisen kautta vesistöihin ja pieneliöihin.

In Fioren Body Balmit, Timothy Hanin Edition ja Abelin tuoksut

Ensimmäistä kertaa piiitkän tauon jälkeen sydämeni värähti parfyymien suuntaan, kun sain kokeilla In Fioren metallirasiaisia, kiinteitä parfyymeitä otettuani brändin tuotteet valikoimaani. Oh. My. Kuvittele vahvin rakastumisen tunne, se, että jalat lähtevät alta ja sydän läpättää tyhjää – siltä minusta tuntui, kun nuuhkin jumalaisen purnukan yksi toisensa perään. Fiilikseni eivät olleet lähelläkään turhanpäiväisyyttä, sillä tuoksut ohittivat paitsi talamuksen, myös pinnallisemman tunnepuolen – ja syöksyivät suoraan sielutasolle. Lähes itkin, kun In Fiore ilmoitti lopettavansa näiden kiinteiden parfyymien valmistuksen. Onneksi huomatasin, että sarjan vartalobalmit ovat oiva ja lotrattavampi korvaaja metallirasioissa valmistetuille pikkuparfyymeille. Body Balmit kestävät iholla suunnilleen yhtä pitkään kuin aiemmat kiinteät parfyymitkin kestivät, minkä lisäksi voit halutessasi kuorrutella koko kropan näillä jumalaisilla nektareilla. Body Balmien litrahinta on selkeästi metallirasiaparfyymejä kohtuullisempi, eli saat rahoillesi huiman hyvää vastinetta.

Jos kuulut niihin onnekkaisiin, jotka ehtivät ostaa In Fioren metallirasiaparfyymejä, kannattaa rasiaa hyödyntää Body Balmien käsilaukkuversioina. Pese rasia hyvin ja liipi siihen puhtaalla veitsellä kunnon nokare Body Balmia – ja voila, sinulla on kaunis mukana kannettava parfyymirasia. Toki balmeja voi sujauttaa pieniin voidepurkkeihinkin – esimerkiksi silmänympärysvoidepurkit ovat erityisen sopivia tähän tarkoitukseen. Ja kuka tietää josko löytäisit antiikkiliikkeestä jonkun ihanan ikiaikaisen aarteen, pienen rasian, minkä estetiikka nostaisi balmiparfyymin uusille tasoille!

Tuoksuilla on parhaimmillaan syvä vaikutus olotilaan.

Lontoosta saapuvat Timothy Hanin Edition-tuoksut ovat toinen kokoelma, jolle olen menettänyt sydämeni. Brändi on nicheäkin nichempi ja veikkaankin, että sarjan parfyymit joko kolahtavat kovaa tai saavat kääntymään poispäin. Alkoholipohjaiset, suihkutettavat tuoksut ovat useimmille tutumpi käyttöliittymä kuin In Fioren öljypohjaiset tuoksubalmit ja ne pysyvät iholla öljymäisiä sisariaan huomattavasti pidempään. Nämä tuoksut ovat ihan omassa kategoriassaan – voisin suihkutella niitä ympärilleni päivät pitkät.

Kaikkein pisimpään iholla säilyvät parfyymitalo Abelin tuoksut. Abel on saanut laajalle kokoelmalleen vankan fanijoukon ja on lumoavaa, kuinka heidän jokainen tuoksunsa muotoutuu ainutlaatuiseksi kantajansa iholla.

In Fioren, Timothy Hanin ja Abelin tuoksut eroavat toisistaan monilla tavoilla. In Fioren tuoksuvat balmit tuoksuvat iholla pitkälti samalla kuin purkissa, eikä Timothy Hanin parfyymitkään muutu suihkutettuna hurjasti pieniä nyansseja lukuunottamatta. Abelin tuoksut taas täytyy ehdottomasti koettaa iholle ennen ostopäätöstä – niin moneen suuntaan sama tuoksu saattaa eri ihmisten hipiöillä muuttua. Pientä osviittaa saa nuuhkimalla Abelin parfyymipullon suuta ja korkkia – jos tuoksu viehättää niissä, se todennäköisesti tulee tuoksumaan iholla miellyttävältä. Siinä missä Cobalt Amber, yksi suurimmista Abelin bestsellereistä, muuttuu suurimman osan iholla elegantin naiselliseksi, pariisilaissävytteiseksi chic-tuoksuksi, tulee siitä omalla ihollani lähiöukkelimainen haju. No can do, tuoksu on sitä mitä se on – itse en tässä kohtaa pääse feminiinin suuntaan vaikka kuinka haluaisin.

Tuoksun voi ajatella olevan portaali, joka kuljettaa kantajansa paikassa ja
ajassa uusiin ulottuvuuksiin.

Abelin tuoksut leviävät ihon lisäksi lähiympäristöön jo pienen määrän myötä. Jo yksi pieni suihkaus tuoksuu laajalle ja pitkään. In Fiore puolestaan pysyttelee intiimisti iholla lähellä omistajaansa ja antaa itsensä korkeintaan hyvin lähelle tulevien ihmisten nuuskittavaksi. Jälleen Timothy Han asettuu näiden kahden välimuotoon: se pysyy iholla öljymäistä tuotetta paremmin, mutta ei kestä haipumatta aamusta iltaan. Itse pidän tästä ominaisuudesta – koen, että tuoksu on laajemman statementin sijaan minun oma aistipilveni, joka kestää iholla oman aikansa. In Fiore haihtuu huomattavasti nopeammin kuin Abel, joka kestää iholla usein aamusta iltaan – tämä ei kuitenkaan ole automaattisen huono juttu. Leviävämmälle ja pitkäkestoisemmalle parfyymille on oma tarpeensa ja tilanteensa, ja joskus iholla lähellä istuva pehmeä häivähdys on se juttu. Minulle suihkutettava tuoksu on jonkinlainen viesti ulospäin samalla kun balmimaiset tuoksut ovat kuin minimeditaatio, oman tilan hakeminen kaiken kiireen keskellä. Abelin parfyymi on kuin kaunis asu, joka kertoo kantajastaan ja saa olon kokonaisvaltaisen hyväksi, kun taas In Fioren balmituoksut toimivat kuin salaisena portaalina toisiin maailmoihin. Otan pienen nokareen parfyymiä ranteisiini, hieron niitä yhteen ja vedän syvään henkeä – ja ping, maailma on täysin toinen kuin sekunti sitten. Tuoksun vahvuus laskee vähitellen mutta toistan toimenpiteen aina, kun haluan uudelleenkäynnistystä.

Yhdenkään näiden kolmen tuoksutalon parfyymit eivät ole helppoja tai saman tien aukeavia, ja niillä kaikilla on täysin oma, tunnistettava tuoksumaailmansa. Abel kolahtaa helpommin toisille, In Fiore toisille. Timothy Han on valikoimani uusin tuoksusarja, ja vielä kerään asiakkaideni kokemuksia siitä. Tavallisesti tarvitaan muutamia nuuhkuttelusessioita per tuoksu, jotta pääsee sisään tuoksukokonaisuuksien sisälle. Itselleni In Fiore kolahti heti, bang, olin myyty – Abelin kanssa sain tunnustella ja totutella hetkisen pidempään. Myös Timothy Han vei minut mukaansa välittömästi.

Timothy Han Edition – tuoksu tuoksulta

Timothy Hanin tuoksut pohjaavat taiteeseen. Jokaisen tuoksun taustalla on klassikkokirja, jonka tunnelmaan Timothy on tuoksumaailman loihtinut. Lisäksi hän on yhdistänyt jokaiseen parfyymiin kuvateoksen täydentämään tuoksu- ja tarinamaailmaa. TH/E-tuoksut ovat sukupuolettomia, erikoisia ja houkuttelevia, ja ne kääntävät perinteisen tuoksupyramidin ylösalaisin. Iholle rävähtää ensin muheva ja persoonallinen pohjatuoksu, minkä jälkeen tuoksukokemus kulkee sydäntuoksun kautta keveämpään latvatuoksuun. Kokoelman viidestä tuoksusta kolme on raaka-aineiltaan luonnollisia, ja ne olen ottanut valikomaani.

She Came to Stay on lämmin fougère-tuoksu, jossa yhdistyvät vihreä, puinen ja mausteinen tuoksumaailma. Parfyymi on yhtä aikaa naisellinen ja maskuliininen ja on lumonnut minut täysin. Kylppärissäni olevaa pulloa suihkuttelen itseeni aina kun suinkin kehtaan, ja aina olotilani nousee useamman piirun korkeammalle. She Came to Stay on saanut inspiraationsa Simone de Beauvoirin 1943 kirjoittamasta samannimisestä romaanista (suom. Kutsuvieras), jossa käsitellään identiteettikysymyksiä ja yksilön paikkaa maailmassa muutoksen keskellä. Tuoksun voisi sanoa olevan klassikkotuoksu, joka leikittelee tuoksuperinteistä irrottautumisella. Se on yksilöllinen ja muotoutuva, ja sitä kuvaillaan usein sanoilla ”kauniin koukuttava”. Tuoksumaailmaltaan se yhdistää geraniumin, sitruunan ja basilikan keveämmät sävyt tummempiin neilikan, muskottipähkinän ja setripuun aromeihin.

Decay of The Angel puolestaan on täyteläinen ja eksoottinen poltettu kukkaistuoksu, joka yhdistää kukkaiset jasmiinin, ylang-ylangin ja ruusun nuotit maanläheisiin ja puisiin seetripuun, frankinsensen ja oudin aromeihin. Se on saanut inspiraationsa Yukio Mishiman 1971 kirjoittamasta samannimisestä romaanista, jossa käsitellään syntymän ja jälleensyntymisen teemoja sekä viattomuuden ja rappion yhteenkietoutumista – sitä, kuinka kauneus on näkyvillä kaikessa elävässä, myös näennäisessä rumuudessa. Kirja kannustaa etsimään kauneutta epäonnistumisista ja heikkouksista täydellisyyden sijaan. 

On the Road on kolmesta TH/E-tuoksusta voimakkain. Se on saanut inspiraationsa Jack Kerouacin 1957 kirjoittamasta samannimisestä romaanista, joka kertoo maailmansodan jälkeisestä Amerikasta ja beat-sukupolvesta roadtrip-kertomuksen muodossa. Tuoksu kuljettaa kantajansa New Yorkin viskibaareista Keski-Amerikan viljapelloille ja johdattaa lopulta länsirannikon setripuumetsien ja sitrustarhojen äärelle. Ensin tuoksussa aukeaa tonkapavun, oakmoss-jäkälän ja vaniljan juurituoksu, josta kokonaisuus kehittyy amyriksen, seetripuun ja patsulin sävyttämäksi sydäntuoksuksi ja keveytyy lopulta galbanumin, sitruunan, bergamotin ja laventelin aromeiksi.

In Fiore Baume pour Le Corps – tuoksu tuoksulta

Jaan In Fioren vartalobalmit kahteen kategoriaan, naisellisen kukkaisiin sekä esoteerisen syviin, suitsukemaisiin yksilöihin. Feminiiniseen kategoriaan asettaisin raikkaan sitrus-inkiväärisen Tangiersin sekä lämpimän pehmeän Bois de Rosen. Kukkaistuoksut, saatika ruusuuntuoksuiset, eivät vetoa minuun yleenäsä lainkaan, mutta In Fiore taitaa jopa näiden maailman täysin suvereenisti. Siinä missä ilmoittaisin normaalisti ruusuparfyymit inhokikseini, voisin nyt kuvitella pukeutuvani ilolla Bois de Roseen.

Toisessa tuoksuääripäässä Kashmir ja Shevanti tuovat mieleen korkeakattoisen italialaisen kirkon, jonka holvikaarissa kaikuu. Shevanti on sekoitus kirkkomaisuutta ja äärettömän aistillista feminiinisyyttä, kun taas Kashmir on hyvin mausteinen ja aromeiltaan sukupuolijaot ylittävä. Kun kuolen, toivon, että minut kuorrutetaan Shevantilla. Se ei ehkä liene paras parfyyminmyyntipuhe mutta minun suustani se on suurin kohteliaisuus, jonka tuoksu voi saada. Moni ystäväni tunnistaa minut siitä ja taannoinen heilani väittää, että tuoksu hengailee yhä hänen sohvansa verhoilussa.

Abelin parfyymit – tuoksu tuoksulta

Abelin tuoksuille on vaikeampi antaa yleisiä luonnehdintoja. Kuten edellä totesin, sama lähtökohtaisen elegantti tuoksu voi olla toisen iholla supernaisellinen ja toisen iholla papparaismainen. Golden Neroli, Pink Iris ja Nurture ovat helpoimmat tapaukset – ne eivät muuta luonnettaan jättimäisellä loikkauksella kantajastaan riippuen. Golden Neroli on heleä ja kukkainen ja on Abelin valikoiman pidetyin tuoksu. Pink Iris on hippusen makea, silti raikkaan naisellinen tuoksu, joka on helpoin siirtymä synteettisistä tuoksuista kohti ekologisia parfyymejä. Nurture on suunnattu raskaana oleville tai jo synnyttäneille äideille, mutta omaan nenääni se tuntuu raikkaan ja kompleksisen kiinnostavalle sekoitukselle, ei ainakaan yhtään mammamaiselle. Ehkäpä se heijasteleekin äitiyden monimuotoisuutta? Nurture on kolahtanut minuun voimakkaasti enkä vielä ole tavannut ketään, joka siitä ei pitäisi. Vaikka se miellyttää useimpia se ei ole laimea tai tylsä.

Green Cedar on edellä mainittuihin Abeleihin verrattuna askel kohti unisex-tuoksuja. Se on kahden erilaisen setripuun tuoksuyhdistelmä ripauksella kardemummaa on samaan aikaan raikas, juureva ja muheva – jotain, joka voisi sopia sinne italialaiseen holvikirkkoon. Itselleni etäisemmiksi ovat jääneet White Vetiver, Cyan Nori ja Laundry Day. Monille nämä toimivat kuin häkä ja hyvä niin – tuoksuissa ei ole tarkoituskaan että kaikki puhuttelevat kaikkia. White Vetiver on raikas, hiukan viileään taittava sitruksinen ja freesi tuoksu. Jotkut onnelliset saavat sen mukana ripauksen savun taitetta ja tämän kombon kohdalla huokailen ihastuksesta. Minun ihoni nostaa esille jälleen samoja maskuliinisia piirteitä kuin Cobalt Amberkin, joten käytän White Vetiveriä harvemmin. Eräs asiakkaani sanoo tuoksun tuovan hänelle mieleen vapauden, loman ja sopivan irrallaan olon, mikä kuulostaa aikamoisen mainiolta.

Cyan Nori näyttäytyy joidenkin ihoilla persikkaisen hedelmäisenä, kun taas joidenkin iholla se marssittaa esiin syvällisen myskin. Laundry Day, Abelin uusin tuoksu, on raikas ja ilmava – todellakin nimensä mukainen!  

Ihastuitpa kuvauksieni perusteella In Fioreen, Timothy Haniin tai Abeliin, kerrottakoon varoituksena, että kun ihastut yhteen, haluat pian laajentaa valikomaasi toisella tai useammalla tuoksutaideteoksella!

Kuvat: Abel ja Timothy Han

LUE MYÖS NÄITÄ